*

JuhoJoensuu

Minne menet, Keskusta

Keskustan jäsenvaali lähestyy sitten huipennustaan. Vaikka epäilenkin suuresti blogikirjoituksen erityisiä vaikutusmahdollisuuksia, niin toisaalta sanomatta jättämiselläkään ei voita mitään. Pekka Lukkala on kyllä osoittanut suurta kiinnostusta aiheeseen mutta hänelle asia ei ehkä ole niin lähellä sydäntä kuin minulla.

Aiemmista kommenteistani jotkut ovat varmaan jo tunnistaneet sympatiani Keskustaa kohtaan. Olen väliin aina todennut, että olen saanut maalaisliittolaisuuden/keskustalaisuuden jo äidinmaidosta. Siltä osin olen niin jääräpäinen, että tuskin tulen näkemystäni muuttamaan.

Tietenkään keskustalaisuus ei ole, eikä saakaan olla, samaa kuin 50-luvun maalaisliitolaisuus. Mitään merkittävää puoluetta ei voi enää nykyään rakentaa pelkän maaseutuväestön, vielä vähemmän maanviljelijöiden varaan. Sen sijaan tarvitaan puoluetta, joka pyrkii kehittämään maan kaikkia alueita tasapainoisesti.

En myöskään pidä Keskustaa välttämättömänä Suomen politiikalle. Kuten en mitään muutakaan puoluetta. Ellei puolue kykene kokoamaan tietyllä tavalla samoin ajattelevia ihmisiä yhteen eikä myöskään vakuuttamaan äänestäjiään, puolue joutaa hyvin katoamaan historian syövereihin. Minkään ei ole tarkoitus olla ikuista, ei puolueidenkaan.

Joka tapauksessa minusta Keskustalla olisi vielä tarjottavaa Suomelle. Kunhan vain asetetaan arvot ja tavoitteet kohdalleen. Ja toimitaan niin johdonmukaisesti, että äänestäjätkin voivat luottaa toimintaan. Keskustan arvoissa tulee tulla esiin inhimillisyys. Elinympäristöämme on kehitettävä siihen suuntaan, että jokainen tuntee olonsa vapaaksi, oikeutetuksi ja turvalliseksi. Ihmiselle on annettava sekä mahdollisuus toteuttaa omia edellytyksiään ja samanaikaisesti on pidettävä huolta myös niistä, joiden edellytykset ovat heikoimmat. Turvallista yhteiskuntaa ei voi rakentaa ilman tasapainoista taloutta. Taloudenkin pitää perustua mahdollisimman paljon siihen, että jokainen haluaa ja pystyy tulemaan toimeen omillaan. Ja lopulta suomalaiselle ja keskustalaiselle pitäisi olla ihan luonteenomaista tieto siitä, että meidän on elettävä tasapainossa ympäristömme kanssa.

Kaikki tuo edelläoleva oli tavallaan pelkkiä kliseitä. Suunnilleen samat ajatukset esitetään varmaan useimpien puolueiden taholta. Mutta juuri tuon maalta ja ympäristöstä lähtevän perintonsä ansiosta Keskustalla on edellytykset myös ajaa tasapainoista kehitystä.

Tämän pitkä(hkö)n johdannon jälkeen pääsen varsinaiseen asiaan. Keskustalla on nyt tarjolla kolme erinomaista puheenjohtajaehdokasta, Timo Kaunisto, Tuomo Puumala ja Juha Sipilä. Jokaisen heistä voi ajatella johtavan Keskustaa tavalla, joka pitää puolueen merkittävänä toimijana. Ei yksin vaan yhdessä varapuheenjohtajiston, muiden johtoelinten ja koko jäsenkunnan kanssa. Puolueen ei tule olla puheenjohtajan puolue vaan puheenjohtaja on puolueensa edustaja.


Eniten Keskusta tällä hetkellä tarvitsee perustan rakentajaa. Ja siinä mielessä itse pidän parhaana vaihtoehtona Juha Sipilää. Mielenkiintoni heräsi heti, kun huomasin Oulun vaalipiiristä valitun yllättävän nimen. Insinöörinä hän toimii analyyttisesti. Toimintatapa, että ensin yritetään ymmärtää toiminnan periaatteet, ja sitten päätetään, miten tehdään, on yleensä se hedelmällisin tapa. Poliittisessa toiminnassa ihan kuten yritystoiminnassakin on ensin päätettävä se yhteinen pohja, miltä toimitaan. Sitten määritellään, mihin pyritään ja mitä sen saavuttamiseksi on tehtävä. Ja sen jälkeen kaikki toimivat yhdessä sen päämäärän puolesta siten, että tehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Jokainen tekee oman osuutensa ja auttaa tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan muita. Tällaisen toiminnan johtajuuteen uskoisin Sipilällä olevan parhaat edellytykset.

Sipilän etuna on myös ikä. Vaikka hän on poliittisesti tulokas, hänellä on kuitenkin elämänkokemusta. Ja se, että kokemus on ensisijaisesti politiikan ulkopuolelta, on nähdäkseni tässä tapauksessa lähinnä etu. Jos häntä onkin ensimmäisen edustajavuoden aikana joskus vedätetty, luulen hänen olevan sen verran oppimiskykyinen, että toinen vedätys ei enää onnistu. Ja niin paljon kuin Puumalalla onkin hyviä puolia, antaisin hänen mielellään hankkia vielä hiukan lisää elämänkokemusta. Tarkkaan ajatellen voisi jopa ehdottaa hänelle seuraavan kansanedustajakauden väliin jättämistä ja käyntiä 'oikeissa töissä'.

Jokaiselle asiasta kiinnostuneelle suosittelen Sipilän omaa e-kirjaa 'Kohti 2020-lukua -- Keskustalaisuus insinöörin silmin'. Hän tuo minusta siinä erinomaisesti esille sekä oman arvopohjansa että monipuolisen asioiden ymmärryksensä. Erittäin sopiva mies Keskustan puheenjohtajaksi seuraaviksi 4-6 vuodeksi. Sen jälkeen voidaan miettiä seuraavaa vaihtoehtoa.

Vielä kerran - en ole sen kummemmin Kaunistoa kuin Puumalaakaan vastaan. Molemmat olisivat oivallisia valintoja. Mutta Keskusta on tietyllä tavalla kriisissä. Silloin erilainen ajattelutapa voi olla se kokonaisuutta ravisteleva tekijä. Ja siihen Sipilä on paras vaihtoehto, koska arvopohja hänellä on kuitenkin kohdallaan. Vaikka poliittinen puolue ei ole (eikä saa olla) yritys, joskus sitä on parempi johtaa yritysjohdon menetelmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Juho, hyvä kannatuspuheenvuoro puoluekokoukseen! Mutta Väyrysestä et maininnut sanaakaan!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En ole vielä jäsen, joten tuskin menen puoluekokoukseen. Mieluummin kannatan jotain kuin erityisesti vastustan jotain. En kuitenkaan pidä Väyrystä optimaalisena vaihtoehtona puheenjohtajaksi. Toivottavasti en ole ikärasisti vaikka seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä Väyrynen vanhenee 3 vuotta mutta muut ehdokkaat viisastuvat 3 vuotta. Ja vaikka pidänkin Puumalaa erityisesti iän takia Sipilää ja Kaunistoa heikompana vaihtoehtona. Se minulle anteeksi annettakoon.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Taidat sitten olla ihan kehityskelpoinen nuori!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ainakin Juicen sanoin erilainen.

Harri Rautiainen

@Juho: "Olen väliin aina todennut, että olen saanut maalaisliittolaisuuden/ keskustalaisuuden jo äidinmaidosta."

Moni saa sen lehmänmaidosta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu
Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Jäsenvaalin ennakkoäänestys meni kyllä sen verran mitäänsanomattomasti, että tuskinpa varsinaisena vaalipäivänäkään puolueen väki kovin paljoa aktivoituu.

Veikkaisin taustalla vaikuttavan sen, että Keskustan puoluekokous on jo itsessään niin jumalattoman iso. Se on totuttu mieltämään ihan riittävän demokraattiseksi päätöksentekijäksi, ja jäsenvaalista ei sen takia oikein jakseta välittää. Ajatus jäsenvaalista oli hyvä, mutta toteutus on vähän ontunut.

Alun alkaen monet pelkäsivät sitä, että monella ehdokkaalla kukaan ei saisi selvää enemmistöä ja jäsenvaali ei toteuttaisi sitä neuvoa-antavaa tehtäväänsä. Nyt näyttää paremminkin siltä, että äänestysaktiivisuus jää niin matalaksi ettei lopputulosta voi pitää millään tavoin puoluekokousta velvoittavana.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jostainhan sitä on aloitettava. Itse en pidä pahana epäonnistumisena, vaikka aktiivisuus ei kovin korkealle nousisikaan. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, on vaikea asettaa ehdottomia rajoja. Jos äänestysaktiivisuus olisi korkea ja joku saisi selkeän enemmistön, niin ilmeisesti puoluekokous pystyisi noudattamaan äänestyksen tulosta.

Muulla tavoinhan se ei kai sääntöjen puitteissa edes ole velvoitettukaan noudattamaan sitä. Puoluekokousedustajat kai ovat pikemminkin tilivelvollisia edustamilleen jäsenyhdistyksille kuin jäsenäänestyksen äänestäjille. Rumaltahan se tietysti näyttäisi, jos selkeän jäsenäänestyksen yli käveltäisiin surutta.

Ehkäpä tällainen loiva siirtyminen jäsenäänestyksen ja puoluekokouksen yhdistelmään on ihan hyvä. Joten ei surra sitä, mikä meni huonosti, vaan mietitään, mitä seuraavalla kerralla voidaan tehdä paremmin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Juho minua kiinnostaa kaikkien puolueiden kehitys ja suuntautuminen Suomessa. Puolueitten tilanne kertoo myös demokratian tilasta omassa kotimaassamme!

Toimituksen poiminnat