*

JuhoJoensuu

Brexit - viimeinen solvaus

En olekaan pitkään kirjoittanut omaa ajatuskulkuani, joten ehkä on taas sen aika.

Britit sitten päättivät ilmoittaa 52-prosenttisena kansalaismielipiteenään, että heitä ei EU enää miellytä. Oi tätä ilon ja riemun päivää.

Tuomo Kokko tuossa laski jossain välissä eilistä päivää jonkun alustuksen olleen 29. blogi, joka käsitteli brexitiä. Jokohan loppui siihen usko, että kirjanpito kannattaa. Hän ei ottanut kantaa kirjoitusten tolkullisuuteen, joten minä totean, että suunnilleen Pasi Sillanpää, Ilkka Partanen ja Atso Apajalahti selvisivät kuivin jaloin.

Loput olivat suunnilleen sitä mieltä, että 23.6 oli alkusoitto Euroopan kansojen paluulle onneen. Paha EU on nyt polvillaan. No, onhan se hyvä tuulettaa juhannuksena voiton kunniaksi. Ehkä jumalat ovat tämän jälkeen suosiollisia briteille ja antavat Englannille jalkapallon Euroopan mestaruudenkin. Olisi kohtalon ivaa, jos Islanti pudottaisi Englannin. Englantilaisillahan oli jo melkein kovat piipussa, kun EU:n ulkopuolinen Islanti ilmoitti, että tyhmät brittisijoittajat voivat pitää tappionsa.

Täältä päin katsoen voisi saada sen mielikuvan, että Suomen kansastakin ainakin 90% on sitä mieltä, että EU ja erityisesti euro joutaa lahtipenkkiin. Kun kuitenkin seuraa normaalielämää, niin edelleenkin työssäkäyvissä ja nuorissa on suuri määrä heitä, jotka pitävät EU:ta ihan hyvänä. Mikä siis ilmenee siinä, että sitä ei pidetä pahana. Blogistan antaa pahan näkökulmavääristymän.

Mitä sitten tapahtui. Britit äänestivät niukasti EU-jäsenyyttä vastaan. Maailma ei siihen kaadu ja vastapuolelle jääneet 27 jäsenvaltiota voivat sitten miettiä, olisiko jossain parannettavaa. Brittien oma neuvotteluasema heikkeni kuitenkin kerralla, koska he eivät voi enää kiristää EU-erolla. Äänestyksen tuloksen selvittyä kaikki muut ovat nyt lähteneet siitä, että ero on tosiasia, joka vain on hoidettava mahdollisimman nopeasti loppuun. Itse pidän ajatuksesta kovasti. Jos britit haluavat olla omillaan, heidän pitää saada tehdä niin.

Ikävä kyllä, kansallisvaltioiden aika on nopeiden yhteyksien (niin liikenne kuin tietoliikenne) myötä ikuisesti mennyttä ensisessä mielessä. Paluu kansallisvaltioihin, joilla on erilaisia talous-, puolustus-, ym. yhteistyöliittoja, on paluu menneisyyteen. Suuryritykset nauravat tilanteelle, jossa kansalliset ja yhteistyöedut ovat aina kolme askelta jäljessä yrityksistä, jotka voivat aina valita oman optimistrategiansa. Poliittisen stabiiliuden puute on ehkä ainoa asia, joka niitä tilanteessa pelottaa, mutta senkin riskit ovat hallittavissa. Euroopan ulkopuolelta löytyy monta turvasatamaa.

Joten elämä jatkuu brexitinkin jälkeen lähes entisellään. Mitään kovin merkittävää ei tapahtunut, ellei anneta sen kasvaa pään sisällä giganttisiin mittasuhteisiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

EU on ideana loistava. Nimenomaan kaupan kannalta katsottuna.
Kuitenkin poliittinen korruptio on se joka sen pilaa.

Jos EU:ta hoidettaisiin kuin yritystä maksimaalisen hyöty tavoitteena se varmasti toimisi paremmin.

Korson päiväkodin tädit ja joukko muita ammattilaisia pystyisivät helposti parempaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ikävä kyllä tuohon voi vain todeta, että mikäli Korson päiväkodin tädit pystyisivät helposti parempaan, niin miksi heitä ei sitten sinne valita? Ja ketä tarkkaan ottaen pidät onnettomimpina toimijoina, EU-parlamentaarikkoja, EU-komissaareja vai EU-virkamiehiä?

EU:n ongelmahan taitaa olla siinä, että se ei ole sen kummemmin liittovaltio kuin valtioliittokaan vaan sekä että. Mikään säätöjärjestelmä ei toimi, jos siinä on kaksi herraa, jotka molemmat pyrkivät säätämään itsenäisesti.

Sipilä, joka yrittää tuoda yrityselämän johtamistapoja hallituksen toimintaan, saa jatkuvasti vastaansa opposition, joka sanoo, että ei valtiota voi johtaa kuin yritystä.

Nilkuttaenhan se toimii kunnallishallinto vs. valtionhallinto ainakin talouden näkökulmasta. Pitäisiköhän valtioistakin tehdä vain vapaakauppa-alueita? Jokainen kunta hoitaisi muuten omat asiansa ja vain tavarat liikkuisivat vapaasti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitään järisyttävää ei todellakaan ole tapahtunut. Nettomaksajia on jatkossa yksi vähemmän eli 10 ja nettosaajia 16. Ehkä kovimman kolauksen asiassa sai liittovaltiokehitys integraatioineen.

Brexitin syynähän oli taloksiltaan aivan liian heterogeeninen EU ja sen aiheuttamat maahanmuutto ja maastamuutto.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Saattoi käydä päinvastoinkin. Liittovaltiokehitys saattoi saada lisävoimaa. Sitten katsotaan, ketkä haluavat liittovaltioon, ketkä haluavat jäädä ulkopuolelle ja keitä ei hyväksytä, vaikka haluaisivatkin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Brexit-avauksia tuli runsaat neljäkymmentä putkeen, mutta kolmestakympistä alkaen en enää viitsinyt käydä kuittaamassa niitä yksi kerrallaan. Kaiken huipuksi aihe turposi myös Vapaavuoron puolelle!

Onhan tämä kaikenlaisia ajatuksia herättänyt. Esimerkiksi sen, että jalkapallon lailla puolustuksen tiivistäminen yhtäällä merkitsee vartioinnin keventymistä toisaalla; kun keskityt itälaajentumiseen, saatat yllättyä länsisupistumisesta. Minkä verran itään mahtaa unionin maantieteellinen keskipiste Brexitin myötä siirtyä? Osaisiko vaikkapa Stefan Tallqvist tai Lauri Gröhn laskea sen?

Jos brittien euroero järjestelynä vie 5-7 vuotta, alkaa sen toteuttamisen paine ainakin ns. kansan keskuudessa prosessin aikana kummasti huveta. Kuinkas Ruotsissa kävikään?

- Ruotsi kielsi vuonna 1980 ydinvoiman lisärakentamisen. Olemassa olevat reaktorit oli määrä sulkea 2010 mennessä. Niin ei käynyt. Päätös kumottiin 2010 ja vuoden 2011 alusta alkaen vanhoja reaktoreita saa jälleen korvata uusilla. (Lähde: HS)

Paavo Vaattovaara lohkaisi blogissaan suorasukaisesti, että ikääntynyt brittiväestö päätti torpata nuorten tulevaisuuden yhteisessä Euroopassa. Äänioikeutta ei pidä vanhaltakaan viedä, mutta näin suurissa kysymyksissä valistuneen kansalaisen velvollisuus olisi ajatella omaa nenäänsä pitemmälle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Satuin huomaamaan sen 29. Oli sitten kohtuullisen hyvä arvaus, että riskikään mies ei paljon sen enempää jaksa...

Romanian ja Bulgarian liittäminen siirsi painopistettä noin 115 km itään. Ihan pinta-alojen suhteessa Iso-Britannian erosta tulisi siis noin 70-75 km siirto lisää itään ja varmaan jotain 20 km etelään. Kun nykyinen keskus on Westerngrund noin 40 km Frankfurtisa itään, edelleen pysytään reippaasti Saksan alueella.

EU-eron järjestäminen kannattaa tehdä varmaan Ruotsin ydinvoimapäätöksen toteuttamista nopeammin, koska ei ole kenenkään etu, että Iso-Britannia jatkaa sekä sisällä että ulkona.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kummallista jengiä noi Britit. Nyt haluavat viivyttää täydelliseen eroon johtavia neuvottelujen aloitusta ainakin lokakuun alkuun. Alkoiko nyt ajanpeluu?

Käytänössä nyt on alettava välittömästi toteuttaa artikla 50 mukaista laillista EU:n eroprosessia. Englannin on ensi tilassa ilmoitettava eroaikeistaan EU:lle. Virallisen eroilmoituksen anttaa pääministeri, mutta Cameron on ilmoittanut eroavansa eikä anna eroilmoitusta. Siis pitääkö odottaa lokakuuhun uuden pääministerin nimitystä. Ei.

Käytänössä eroilmoituksen jälkeen neuvottelut tulisi saada päätökseen Lissabonin sopimuksen mukaan kahdessaa vuodessa. Neuvotteluja voidaan hyväksyä jatkettavaksi, jos kaikki 27 jäsenmaata siihen yksimielisesti suostuvat. Eivät suostu: Sen brititkin tietävät.

Erokampanjan johtohenkilöt ovat jo väläytelleet, että eroneuvottelut vaativat Briteiltä vähintäänkin neljän vuoden prosessia. Puhdasta ajanpeluuta. Britit saavat mitä heille annetaan eikä EU:lla ole syytä suostua mihinkään kiristykseen ehtojen osalta. Leave is leave ! Onhan Brittien vaihtoehtona aina WTO:n lainsäädäntö. WTO:ssa on 161 jäsentä, mutta brittien täytyy siellä neuvotella kauppasuhteistaan kaikkien jäsenten kanssa. Kunkin kanssa erikseen myös Suomen.

Britit halusivat eroa. Miksi he eivät kiirehdi ? Syy on selvä ja tiedossa. Koko neuvottelujen ajan, vaikka seitsemän vuotta kuluisi, Britannia on faktisesti EU:n jäsenvaltio ja jäsenvaltion tulee noudattaa EU:n voimassaolevaa lainsäädäntöä. Neuvottelujen ajan britit voivat poimia rauhassa mansikat kakusta. Puhdasta ajanpeluuta.

Seppo Hildén

Mitäpä blogisti Joensuu sanoo sellaisesta kehityksestä, kun EU:n nettomakaksajamaissa on alettu kyllästymään EU:n omien taloussäännösten rikkomuksiin (kreikan, Portugalin lainat jen) ja valtavaan ja raskaaseen byrokratiaan yhdistettynä että Schengen rajoja ei pystytä valvomaan ha Dublin-sopimus on pelkkää sananhelinää.

Yksi nettomaksaja on jo päättänyt lähteä ja muissa nettomaissa mietitään samaa omissa piireissään. EU:hun tulijoita on jonossa vain entisistä itä-Euroopan maista, ja jo jäseniksi päässeet itä-Euroopan maat haluavat pysyä EU:ssa, koska hyötyvät siitä taloudellisesti sekä vapaan työvoiman että muun liikkumisen takia.

Kohtahan EU on vain entinen Varsovan liitto.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Eihän sitä kehitystä ole mikään pakko hyväksyä. Jokainen nettomaksajavaltio voi halutessaan tehdä ihan brexitiä vastaavan päätöksen. Jos EU:sta muodostuu Varsovan liitto niin sitten muodostuu.

Ihmettelen vain, miksi eduskuntaan ja EU-parlamenttiin valitaan aina samat puolueet ja henkilöt, jos kerran suuri enemmistö on tyytymätöntä. Kannattaisi suuren enemmistön vaihtaa päättäjät ja ottaa vastuu. Niin helppoa se olisi eikä tarvitsisi valitella vuodesta toiseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sinänsä mielenkiintoista ettei yksikään federalisti ole koskaan kirjoittanut blokia Euroopan liittovaltiosta ja Suomen osuudesta tässä kehityksessä. Miksi aihe on niin arka ettei media tai yksikään poliitikko uskalla puhua siitä? Tässä nyt räksytetään kun yksi valtio halusi itsenäisyytensä takaisin ja ilmoitti ettei tule kuulumaan Euroopan liittovaltioihin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ehkäpä Suomesta ei löydy sellaista federalistia. On eri asia suhtautua myönteisesti EU:n kehittämiseen ja eri asia hakata kiveen, että liittovaltio on se juttu.

Valitettavasti tässäkin asiassa näyttää leimaaminen olevan oleellista. Joko olet liittovaltion puolella tai sitä vastaan. Meidän puolella tai meitä vastaan. Euron puolella tai euroa vastaan. Yleensä se vastaan oleminen on helppoa, koska aina voi löytää jonkun syyn, miksi on vastaan. Kehittäminen on vaikeampaa.

Enkä minä ole huomannut paljoakaan räksyttämistä. He, jotka toivoivat, että britit eivät olisi äänestäneet eron puolesta, toteavat, että äänestystulos on siinä. Tehdään sen mukaan. Sen sijaan toisella puolella olen havainnut riemua, ikään kuin jotain lopullista olisi saavutettu. Kun todellisuudessa tapahtui jotain, joka kuuluu demokratiaan.

Oliko brittien päätös hyvä vai huono, omalta tai muun Euroopan kannalta, selviää vasta ajan myötä. Neuvottelutilanne vain muuttui.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"On eri asia suhtautua myönteisesti EU:n kehittämiseen ja eri asia hakata kiveen, että liittovaltio on se juttu."

Älä nyt heittäydy tyhmemmäksi kuin olet, liittovaltio jossa itsenäisyys on viety kansallisvaltiolta on se juttu, eihän muuta vaihtoehtoa voi olla. Miksi yksikään federalisti ei uskalla kirjoittaa blokia EU:n tulevaisuudesra tai miksi poliitikot eivät tästä halua puhua?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minun on aina vaikea heittäytyä tyhmemmäksi kuin olen...

On yksinkertaistusta väittää, että EU:n kannattajat haluavat hallinnon keskittämistä ja vallan poistoa alueilta. Mutta on asioita, jotka jo nykyään mutta varsinkin tulevaisuudessa täytyy päättää ylemmällä hierarkiatasolla.

Yhteiskunnan takaisinkytkentäsilmukat ovat entistä nopeampia ja ristivaikutukset yltävät entistä laajemmalle alueelle. Silloin sadoilla paikallissäädöillä ei ole mitään mahdollisuuksia säätää kokonaisuutta.

Nuoriso, joka meillä on kasvamassa, ei ole enää kansallisiin rajoihin rajoittunutta vaan he haluavat elää koko maailmassa. Jos Eurooppa haluaa heistä täyden hyödyn, heille on tarjottava mielekäs, kokonainen Eurooppa, ei kymmeniä keskenään kilpailevia kansallisvaltioita. Mutta ei liittovaltion tule tappaa alueellisia itsehallintoja niissä asioissa, jotka luontevasi kuuluvat alueelliselle itsehallinnolle.

Äänestäjät vaan eivät äänestä päättäjiksi henkilöitä, joilla olisi systeemistä näkemystä, vaan henkilöitä, jotka parhaiten vetoavat ryhmätunteisiin.

Toimituksen poiminnat